torstai 20. joulukuuta 2007

Hymystä

Tänään keskustelimme mielestäni monista mielenkiintoisista ja nimenomaan arkipäivässä koettavissa olevista asioista ja ilmiöistä. Ensimmäisenä mieleeni nousi keskustelu ihmisten tavasta hymyillä puollustukseksi.
Omassa elämässäni koitan hymyllä päästä paikoitellen pinteestä ja uskomattoman monesti kyllä hymy tarttuu ja auttaa asioiden käsittelyä. Uskallan väittää myös, että puhessani puhelimessa hymyni kuuluu äänestä ja luo heti positiivisemman kuvan kanssapuhujalle vaikkei hän sitä näekään. Hymyllä on siis väliä, mutta onko sillä merkitystä onko hymy aito vai jopa ns. kestopepsodentti?
Itse olen tietenkin testien fani, joten kaivoin googlettamalla esiin aiheeseen liittyvän testin. Eli osaatko erottaa teennäisen hymyn aidosta hymystä? Itse olen tämän tehnyt jo jokin aikaa sitten ja pärjäsin siinä todella hyvin, mutta olisi kiva kuulla muiden tuloksista ja mielipiteistä kyseistä testiä kohtaa. Kokeilkaapa täältä: http://www.bbc.co.uk/science/humanbody/mind/surveys/smiles/

- Caro -

2 kommenttia:

kie7s1 kirjoitti...

Mieleeni tuli muutamia yleisönosaston kirjoituksia siitä, kun suomalaisessa bussissa hymyn tavoittaminen on niin vaikeaa. Olen tarkkaillut itse ihmisiä myöskin ja koittanut ajoittain hymyillä(yleensä ihan aidosti) sekä katsoa siitä syntyviä reaktioita.

"Testituloksissa" selvisi, että kuskin hymyily ja ystävällisyys ovat suurin tekijä. Toisaalta kuskin on vaikeaa pitää iloista mieltä yllä, kun pakkasen paaduttamat suomalaispolot eivät aina edes vaivaudu tervehtimään, luikahtavat vain ohitse. Oma hymyilyni tehoaa näkyvästi erityisesti vanhempiin naisiin. Vaikeinta on saada keski-ikäinen mies vastaamaan hymyyn. Itse asiassa yli 30-vuotiaat miehet harvoin edes käyttävät bussia mutta silti.

Mutta miksi me sitten emme voi hymyillä ja olla iloisia useammin. Tai että jaksaisi edes yrittää ilahduttaa toisen päivää pienellä hymynkareella. Suurin ongelma on erään vaihto-oppilaan sanoin: kylmyys. Ei naurata sitten ollenkaan seisoa pysäkillä pakkasessa(nyt ilmastonmuutoksen vaikuttaessa joko a) räntäsateessa b) kaatosateessa c) hyisessä viimassa.

Yhteisöllisesti ajateltuna hymyily sekä muut pienet eleet ovat varsin hyödyllisiä. Utilitaristisesti ajateltuna ihmisten henkinen jaksaminen saattaisi olla pitkäkestoisempaa hymyn kaltaisten asioiden huomioimisen myötä.

On ihanaa saada hymy, mutta muistatko laittaa sen eteenpäin? :)

- Jaakko Kulmala

Tatu Niskanen kirjoitti...

Hymyähän voi käyttää moneen tarkoitukseen. On tätä kaunista hymyä, jolla ilmaistaan vaikkapa ihmisen ystävällisyyttä tai tyytyväisyyttä kyseessä olevaa asiaa kohtaan. On hymyä, joka vain pakostikin työntyy esiin jonkin asian ollessa hauska. Kuten tunnilla myös käsiteltiin, on hymy, jolla pyritään saamaan toinen ihminen hymyilemään ja muuttamaan esim. epämiellyttävä tilanne miellyttävämmäksi. Hymystä itselleni tuli jostakin syystä kuitenkin ensimmäisenä mieleen hymy, jolla on taka-ajatus. Taka-ajatus, joka ei todellakaan ole hyvä. Tarkoitan tällaista "kauhuelokuvahymyä". Esimerkkinä voisi sanoa esim. Batmanissa esiintynyt Jokeri. Nicholsonin roolihahmon hymy saa edelleenkin aikaan jonkinlaista iljetystä.

Yritän siis ilmeisesti sanoa, että kun hymyä yrittää ymmärtää, täytyy varmaankin osata lukea tilannetta sen verran hyvin, ettei väärinkäsityksiä synny. Näitäkin sattuu silloin tällöin itse kullekin. Mietipä kenelle hymyilet ja kenelle hymyilet takaisin...

-Tatu Niskanen