Oletteko huomanneet itsessänne, että joutilaisuus saisi teissä luovuuden ja keskustelun viriämään eri tavalla kuin mitä kiireen keskellä? Omalla kohdallani olen huomannut, että tiettyyn luovaan tilaan pääseminen vaatii pysähtymistä ja itsensä kuuntelua. Parhaat keskustelut myös syntyvät yleensä hiljaisuuden jälkeen, kun on saanut miettiä ja pohtia rauhassa ilman häiriöitä. Joutilaisuus on paljon parempi termi kuin yleisemmin käytetty laiskuus, joka ei anna sanalle positiivista kaikua eikä mielestäni edes vastaa totuutta. Ihminen on harvoin laiska, se vaatisi koko ajatteluprosessin katkaisemista, jopa unissamme prosessoimme alitajuntaamme. Produktiivinen joutilaisuus viittaa juuri ajankäyttöön huolellisesti ja harkiten esim. tiedän, että suoriudun jostakin paremmin iltayhdeksältä kuin puolen päivän aikaan, joten palaan asiaan myöhemmin. Käyttäkäämme luovuuttamme keinona olla joutilas ja olkaamme joutilaita, jotta luovuutemme kukoistaisi, kun sitä kysytään!
-MarjaH
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Aivan tuli itekin hyvälle mielelle tuosta pohdinnasta :) aina kun itse ajattelee että "olenpas nyt ollut laiska" kun jää pohtimaan asioita pidemmäksi aikaa ennen kuin saa aikaiseksi mitään, mutta tuo onkin ihanaa ajatella että on "vain" joutilas! Toisin sanoen voisi ajatella että jää vain harkitsemaan asioita ensin ennen kuin alkaa hutkimaan! :) Ja pitää kyllä paikkansa, ettei kiire ja stressi auta yhtään luovuudessa. Luovimmat ajatukset itsellä syntyvät juuri illalla ennen nukahtamista tai vaikkapa rennon illanistujaisten merkeissä. Rentous saa mielen juoksemaan monipuolisemmin ja näkemään asioita eri kulmista selkeämmin.
Olkaamme siis luvalla ja hyvällä omalla tunnolla välillä joutilaita!
-Ida
Tämä pitää kyllä paikkaansa, mitä MarjaH on kirjoittanut. Ei stressin ja kiireen alaisena pysty ajattelemaan kovin luovasti, tai en minä ainakaan kykene siihen vielä, ties vaikka ajan kuluessa opin sen tavan. Mielestäni luovaan tilaan ei päästä samantien, kun opettaja tunnilla käskee ajatella luovasti. Ei luovuus tule pakottamalla. Luovaan tilaan pääseminen vaatii paikoilleen pysähtymistä ja rauhoittumista. Tarvitaan aikaa ja rauhaa, että luovuus lähtee käyntiin, siinä voi mennä joskus kauankin aikaa. Itse tarvitsen aikaa pohtia rauhassa ilman häiriötekijöitä. Olen monesti luullut olevani laiska, kun vaan pohdin asioita ja mietiskelen jotain koulutehtävää,että miten sen tekisin. MarjaH:n käyttämä sana "joutilaisuus" kuulostaa paljon paremmalta. Vaikka istuisimme sohvalla katsomassa tv:tä, emme silti ole laiskoja, koska aivomme työskentelevät silti kokoajan, esimerkiksi etsien luovaa aihetta esseelle. Tästä eteenpäin olenkin "vain joutilas" enkä ollenkaan laiska ja saamaton opiskelija.
-MR-
Luulen et ihmiset on erilaisia tämän suhteen. Itse oon huomannu että laiskuus saattaa toisinaan tuoda mukanaan vain enemmän laiskuutta. Mutta siinähän ei aina oo tietenkään mitään pahaa :)
Sanoisin että luovuus vaatii omalla kohdallani ainakin usein myös ulkopuolisia virikkeitä. Joutilaisuus ei siis välttämättä ole se ainoa vaihtoehto miten päästä luovaan tilaan.. Mutta kyllä levollinen olotila on ehdottomasti parempi lähtökohta kuin stressaantunut.
Mikko
Hmm.. Uskaltaisinpa melkein väittää että omalta kohdaltani tuo luovuus syntyy usein juuri paineen ja pienen stressin alla. Esimerkiksi kun olin alkamassa kirjoittamaan niitä surullisen kuuluisia estetiikan esseitä, sanoin itselleni että nyt istut siihen koneen ääreen ja siitä ei nousta ennen kun essee on väsätty. Lopulta olin suhteellisen tyytyväinen omaan kirjalliseen antiini näiden tehtävien kohdalta. Usein siis lopulta toimin luovimmin pienen pakon tai paineen alla.. JOutilaisuus sinänsä kuulostaa ihanalta, ja sitä se onkin. Itselläni kuitenkin joutilaat hetket ovat sitä aikaa kun päässä ei liiku mitään,ainakaan mitään julkaisemiskelpoista, siispä parempi hoitaa ajatustyö muulla ajalla.
-Laura
Produktiivinen joutilaisuus tarkoittanee sitä kun on tekemättä mitää ja on samalla tuottava.
Onko oikein olla joutilas olematta tuottava ja mitä siitä seuraa?
Pitäähän ihmisen ajatella asioita, kehittyäkseen ja parantaakseen asioita. Ei aina tarvitse olla syytä käyttyäytymiselle. Minulle ei riitä pelkkä tieto, kaipaan kokemuksia.
Hegel sanoo että ajattelemme astien avulla. Filosofihan ajattelee, että on psyykkisesti tärkeää ja mielekästä ajatella Syy -> Seuraus suhdetta.
Joskus se looginen ajattelu puuttuu tyystin esim. tilanne jossa ajattelemme, että tästä seuraa jotakin. Jos seuraus on ikävää (vaikka rangaistus), niin saatamme muuttaa normaalia käyttäytymistä välttyäksemme siltä.
Esimerkiksi: ajoin ylinopeutta, huomasin poliisit - Nyt tuli sakot, tää ei oo totta....mietin mitä selitän syyksi välttyäkseni sakoilta.."Hei poliisisetä Anna vaan ne sakot minulle olen niin huono ihminen ja minut pitäs viedä nurkan taakse lopetettavaksi ja kaiken lisäksi vaimo oottaa kotona ja nalkuttaa kun olen aina myöhässä ja olen oikeesti niin huono ihminen".
Olen siis metafyysinen olio, joka yrittää perustella asian poliisisedälle.
Onko poliisisetä kanssani samaa mieltä ja jättääkö säälistä antamatta ne sakkoja?
-Kaptah-
Liika stressi ja kiire ovat tosiaan pahasta luovuudella, mutta toisaalta liika aikakaan ei luovuutta edistä sen enempää - itse ainakin harvemmin noudatan tuota kuuluisaa sanontaa: Älä siirrä huomiseen sitä, minkä voit tehdä jo tänään. Itselläni se meneekin: Älä tee mitään tänään, minkä voit tehdä huomennakin.
Saan tehtävät silloin ajallaan tehtyä, kun niille on kalenterista varattu tietty aika ja kun ylimääräistä aikaa ei ole. Ja kun tietää jo aamusta, että illasta pitää sitten kirjoittaa esim. se essee, niin ehdin jo päivän aikana pikkuhiljaa henkisesti valmistautua tehtävään.
-Mary
Lähetä kommentti