Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka on oppi, jonka mukaan tietyn teon moraalinen arvo määräytyy tekijän teon motiivin perusteella, ei itse teon tai sen seurauksen mukaan. Deontologinen etiikka keskittyy näin ollen siihen, MIKSI joku teko tehdään. Opin mukaan velvollisuudesta tehty teko on oikein. Vaikka teon seuraus olisi toivottu, se ei yksinomaan merkitse sitä, että teko olisi hyvä.
Immanuel Kant (1724-1804)
Kant oli merkittävä valistusajan filosofi ja vaikutusvaltainen ajattelija. Hän oli hyvin säntillinen mies, joka noudatti joka päivä samaa, tarkkaa aikataulua.
Kant oli velvollisuusetiikan kannattaja ja hänen tunnetun moraaliteoriansa ydin on kategorinen imperatiivi.
Kategorisen imperatiivin mukaan teko on moraalisesti hyvä, jos sen voitaisiin toivoa olevan yleispätevä laki.
- Teorian mukaan ketään ihmistä ei saa käyttää pelkästään välineenä. (esim. orjuus väärin) Kukaan ei saa erioikeuksia.
- Kategorisen imperatiivin mukaan ihmisen on toimittava oman itsensä täydellistämiseksi ja muiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.
- kantin teorian mukaan kategorinen imperatiivi on normi, joka pätee olosuhteista riippumatta.
- Kantin moraali jakautuu positiiviseen ja negatiiviseen velvollisuuteen: Positiinen velvollisuus on velvollisuus toimia normien edellyttämällä tavalla auttaakseen muita. Negatiivinen velvollisuus on velvollisuus noudattaa kieltoa ja olla loukkaamatta muiden oikeuksia.
- Teos: Moraalinen metafysiikka
John Rawls (1921-2002)
John Rawlsin kaksi oikeudenmukaisuuden periaatetta, oikeus vapauteen ja eroperiaate ovat velvollisuuseettisiä. Rawlsin mukaan (eroperiaate) esim. taloudellinen eriarvoisuus on oikeutettua silloin jos sitä seuraava tilanne on vähäosaisemmille parempi kuin muutoin.
Muita deontologisen etiikan ajattelijoita: Thomas Nagel, Thomas Scanlon, Frances Kamm
Kritiikkiä velvollisuusetiikkaa kohtaanVelvollisuusetiikan mukaan henkilön A pitää aina toimia oikein, vaikka lopputulos ei olisikaan hyvä. Voisi tapahtua vaikka seuraavaa:
- Pekalla on nälkä. Pekan isällä ei ole rahaa ostaa ruokaa, mutta hänellä on velvollisuus pitää pojastaan huolta. Pekan isä päättää varastaa ruokaa. --> Teko on eettisesti oikein, koska Pekan isän velvollisuus on huolehtia poikansa hyvinvoinnista. Varastamisesta tulee "oikea" teko.
- Rikas mies antaa köyhälle leipää. Köyhä syö, ja tukehtuu. --> Teko on eettisesti oikein, ja on aivan sama, tuleeko köyhä onnelliseksi vai tukehtuuko hän. Moraalinen arviointi kohdistuu teon motiiviin, ei seurauksiin.
- Saksalainen suostuu piilottamaan juutalaisvainojen aikana juutalaisperheen kotiinsa. Poliisin tullessa ovelle kyselemään juutalaisperheen perään pitää saksalaisen ratkaista kahden väliltä: joko kertoa totuus ja saattaa juutalaisperhe surman suuhun (noudattaa velvollisuuttaan puhua totta), tai pelastaa perhe livauttamalla pieni hätävalhe. Velvollisuusetiikan mukaan oikea ratkaisu olisi totuuden puhuminen. Teon seuraukset olisivat kuitenkin kohtuuttomat.
Tekoja ei voida asettaa yhteiseen mittariin. Vertailusta tekee mahdotonta juuri kunkin teon yksilöllisyys.
-Aliisa, Hanna ja Tiia
2 kommenttia:
Velvollisuusetiikka korostaa siis meidän velvollisuuden tunnetta tehdä oikein. Teon seurauksella ei siis ole väliä. Tämähän on mielenkiintoista, kun mietitään koulua tai lasten kasvatusta. Nämä asiat herättävät meissä velvollisuuden tunteen tehdä niinkuin on velvoitettu eli oikein. Eli voimme saada täten oikeutuksen olla paikalla muttei läsnä. Millaista on käydä koulua, kun istutaan tunnilla, mutta ajatukset ovat toisaalla? Tämä ei ainakaan auta oppimista! Tai vanhemmuus, ollaan velvollisuudesta lastemme kanssa, mutta oikeasti ei olla heille heidän tarvitsemiaan vanhempia. Pelkkä velvollisuudesta tekeminen ei käy päinsä, täytyy olla tunnetta ja motivaatiota.Ihminen joutuu miettimään oikein tekemistä pitkällä tähtäimellä eli kuinka se vaikuttaa tulevaisuuteeni jos teen asiat jonkun velvoittamina, enkä laita itseäni niissä likoon. Seuraus saattaa olla toivottukin ja lapsetkin kasvavat siinä ja koulu tulee käytyä, mutta minne jäi se hyvä? Tässä tulee ero siihen, että on pakko tehdä jotain tai että saa tehdä jotain oikein.
-MarjaH
Kyllä tämä velvollisuusetiikka on "raakaa". Tai siis tuo juutalaisperhe-esimerkki on aika mielenkiintoinen... aloin pohtimaan sitä että jos perheen piilottanut mies siis kertoo totuuden poliisille koska hänen velvollisuutensa on puhua virkavallalle totuutta, mutta entä jos tätä velvollisuutta sivuaa toinen velvollisuus niin kuinka sitten pitäisi toimia. Eli jos esimerkin miehellä olisi myös velvollisuus suojella juutalaisperhettä. Kumpi teko olisi tällöin velvollisuusetiikan perusteella oikein? Millä vertailupuulla eri velvollisuuksia mitataan? Pelkkiä porsaanreikiä taidan etsiä... mutta jos joku viisaampi pikkufilosohvi osaisi valaista asiaa.
- Caro -
Lähetä kommentti